Lentopallokaupunki Kouvola sykkii

Kouvola on paitsi synnyinkaupunkini, niin se on myös uskomaton urheilukaupunki.

KoLe sytyttää, todella!

Olen ollut aktiivinen penkkiurheilija jo pitkään. Asun siis oikeassa kaupungissa – onhan Kouvola aivan uskomaton urheilukaupunki. Kouvolassa rikotaan yleisöennätyksiä salibandyn ykkösessä ja naisten lentopallon kakkosessa. Pesistä ja koristakin seurataan hyvillä yleisömäärillä. Myös KooKoo saa peleihinsä pitkälle päälle 3000 katsojaa viikottain. Tunnelma on huikea. Vakuuttavaa.

Jotenkin näistä kaikista esimerkeistä minua eniten hämmästyttää KoLen naisten joukkue. Kun eilen istuin Kuntotalon päätykatsomossa, mietin että tämä on varmasti koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen tilanne. Yli kolmesataa hurmiossa olevaa fania katsomossa ja energinen, iloa pursuava joukkue.

Jokin tuossa yhtälössä minua ja muita kouvolalaisia puhuttelee. KoLen pelit ovat olleet oman elämäni kattavassa penkkiurheilukokoelmassa kovinta kärkeä. Ihemettelen hieman tätä yhtälöä. Miksi kakkosen naisten lentopallo saa tällaisen megaboostin aikaan, ja ihoni kananlihalle hyvästä fiiliksestä?

Kaikki lähtee joukkueesta

Uskon tähän liittyvän yhden sellaisen elementin, jota ei voi mittareilla mitata. Silloin kun joukkue tekee työtä ilolla ja rakkaudella asiaa kohtaan, se säteilee ympärilleen sellaista energiaa, jota on vaikea sanoin kuvailla. KoLen joukkue on täynnä positiivista energiaa, joka tarttuu yleisöön. Tästä syntyy positiivinen kehä, joka ruokkii itseään. Uskon, että se on pelillisen- sekä yleisömenestyksen tärkein ”salaisuus”. Tietysti joukkue on täynnä taitoa ja valmennus toimii hyvin, mutta tämä henkinen elementti on se tärkeä asia, joka mittaa ulos nuo taidot ja tiedot.

Jos homma tehdään otsa rypyssä, niin tulosta ei tule, vaikka joukkue olisi täynnä supertähtiä.  Tästä on esimerkkinä vaikka totaalisesti taannoin flopannut Ranskan jalkapallomaajoukkue.

Jännän äärellä

Toinen finaali on juuri alkanut ja yritän pysyä kärryillä pelin kulusta somen avulla. Kakkosen mestaruus on siis katkolla Somerolla juuri nyt. Minulla on vahva tunne siitä, että jos tänään ei voittoa tule, niin se tulee kolmannessa finaalissa Kuntsilla. Joukkue todella ansaitsee voiton ja nousun ykköseen. Sen ansaitsee myös KoLen fanit, jotka ovat varmasti koko Suomen kovinta joukkoa! On hienoa olla mukana!

Jos ja kun mestaruus tulee, niin toivon todella, että kaupunki järjestää torijuhlat meidän kaikkien yhteiselle ylpeydelle!

Mainokset

Yhteinen latu löytyi

Aloittaessani kuntapolitiikan, sain heti ensimmäisinä päivinä kuulla Kouvolan ja Kotkan välisestä, ei niin sopuisasta historiasta. Minulle kerrottiin, että ”kirveet” ovat heiluneet” ainakin -70 luvulta alkaen. Koska tulin politiikkaan täysin sen ulkopuolelta, oli minun täysin mahdotonta ymmärtää tuollaista puhetta. Niissä ympyröissä, joissa aikaisemmin olen vaikuttanut, on hyvä yhteistyö ollut kaiken toiminnan tärkein elementti.

Isku vasten kasvoja

Kertomuksia Kouvolan ja Kotkan välisistä kyseenalaisista suhteista noteeraamatta lähdin toteuttamaan sitä tehtävää, jonka kansa oli minulle kuntavaaleissa antanut. Kaikki sujui hyvin aina tänä keväänä syntyneeseen tilanteeseen asti, jossa Kouvolan ja Kotkan neuvotteluyhteys oli käytännössä katki, johtuen ”ylitsepääsemättömistä” näkemyseroista, jotka liittyivät Kymenlaakson sote-kuntayhtymän rakentamiseen. Mielestäni maailmassa on hyvin vähän ylitsepääsemättömiä asioita. Ainakaan nyt esillä olleet asiat eivät mielestäni olleet sellaisia. Vuosikymmenet politiikassa mukana olleiden poliitikkojen sanat palautuivat kuitenkin mieleeni. Jos suoraan sanotaan, niin silloin minusta tuntui, että tällainen tulehtunut tilanne oli kaikkea muuta, kuin mitä politiikalta olin idealistina toivonut. Olen paljon puhunut siitä, että politiikan yksi harmillisista elementeistä on se, että erilaisten ryhmittymien ja kansalaisten edut ovat ristiriidassa. Raja-aitoja korostamalla unohdetaan helposti se kaikkein tärkein seikka, se että olemme kaikki kansan palvelijoita. Kokonaisuus ei mielestäni saa kaatua erilaisille rajapinnoille syntyneisiin osittain teennäisiin ristiriitoihin, joilla ei ole mitään tekemistä yhteisen edun kannalta. Välillä näyttää, että politiikkaa tehdään politiikan tekemisen takia. Ei politiilka saa olla itseisarvo, vaan ainoastaan väline viedä asioita eteenpäin.

Se, että mielestäni koko systeemi on renesanssin tarpeessa ei tule kenellekään yllätyksenä. Siihen asti on kuitenkin pelattava voimassa olevilla säännöillä, kunnes parempaa keksitään tilalle.

Myrskyn jälkeen poutasää

Sitten tapahtui se positiivinen asia, jota olin toivonut. Sote-kuntayhtymän toimintaa ohjaavan perussopimuksen näkemyseroihin oli löytynyt kompromissi. Tästä kiitos kuuluu kaupunkimme omille neuvottelijoille, sekä kollegoille naapurikaupungista. Tällä sovinnolla on itseään huomattavasti suurempi vaikutus. On todella tärkeää, että Kouvola kykeni yhdessä Kotkan kanssa löytämään molempia tyydyttävän ratkaisun. ¨Kauhuskenaariot” koko hankkeen kaatumisesta olisivat olleet tulevan yhteistyön kannalta todella ¨rampauttavia”. Se, että Kouvolan aloitteesta käynnistetty kuntayhtymä olisi kaatunut kaupunkien välisiin riitoihin, olisi ollut näin jälkeenpäin ajateltuna ollut katastrofi, vaikka neuvottelujen kiivaimmissa vaiheissa tunnistin itsessänikin kummallista taistelufiilistä. Oppia ikä kaikki.

Nyt voimme olla aidosti tyytyväisiä siitä, että yhteinen sävel löytyi. Tämä lämmittää henkilökohtaisellakin tasolla todella suuresti.

Yhdessä eteenpäin

Kohti maakuntahallintoa mentäessä korostuu entisestään tarve puhaltaa yhteen hiileen. Enää ei ole vain Kouvolan, Kotkan tai Haminan etu, vaan on Kymenlaakson yhteinen etu. Tätä ideologiaa ja tietynlaista maakuntaylpeyttä meidän tulee nyt yhdessä opetella. Imetään se yhteishenki vaikka Kymijoesta, joka seutuamme kauniisti yhdistää. Koko ajan koventuvassa kilpailussa selviämme vain, jos pystymme vetämään yhtä köyttä.

Kokonaisuus on aina enemmän kuin osiensa summa.

Kiitos Kymenlaakso, tästä on hyvä jatkaa!

MUOVINKIERRÄTYS KUNTOON

Muovin haitallisista vaikutuksista on julkisuudessa ollut paljon puhetta. Keskustelu asiasta on tarpeellista, sillä haitat ympäristölle ovat kiistattomat. Yksi, jolla ongelmaan voidaan vaikuttaa, on tehokas kierrätys. Kouvolassa muovinkeräysverkostossa on aukkoja tilkittäväksi. Ydinkeskustassa on merkittävä asukaskeskittymä. Alueella ei ole kuitenkaan muovinkeräyspistettä. Keskustassa asuu paljon ikäihmisiä, sekä ihmisiä, jotka eivät omista omaa autoa. Myös Tuohikotista ja Utista puuttuu muovinkierrätysmahdollisuus. Muovinkeräyksestä Kouvolassa vastaa Rinki Oy.

muovinkeräys

Tällaisia lisää, kiitos!

Kouvolan tahtotila on selvä

Kouvolan kaupunki on uudessa strategiassaan painottanut ympäristöystävällisyyttä. Hyvinvoinnin kasvua painotetaan sanomalla: Luontoa kunnioittava kotikaupunki! Puhdas kasvu halutaan strategiassa toteuttaa resurssitehokkaasti edeten kohti vihreää taloutta. Tahtotila kierrätykselle on olemassa ja kaupungin tärkein asiakirja tämän tahdon tukena. Muovinkeräys tulee mahdollisimman nopeasti järjestää edellä mainittuihin kohteisiin. Pidemmän tähtäimen suunnitelma tulee olla järjestää muovinkeräys jokaisen Hyötis pisteen yhteyteen.

-Juha-

Palkkiot puhututtaa

Ensin ajattelin, etten hallintosääntöä lähde kommentoimaan, mutta koska minulta on asiasta kysytty, ja koska asiaan liittyy niin paljon väärinymmärryksiä varsinkin omasta osuudestani siihen, ajattelin lyhyesti kertoa omasta näkökulmastani miten asian olen kokenut.

Kouvolan Sanomat hämmentää

Kouvolan Sanomat on paikallisena päämediana ottanut isoa roolia hallintosäännön ympärillä. Mielestäni lehden tyyli on ollut vähintäänkin lähellä ”klikkijournalismia”. Tämä havainto johtuu siitä, että miltei kaikki uutisointi hallintosäännön ympärillä on liittynyt luottamushenkilöiden palkkioihin. Hallintosäännössä on kuitenkin paljon mielenkiintoisempia asioita, kuten Palvelumalli 2030, jossa aluetoimikuntien kautta halutaan ohjata miljoona euroa aluekehittämisrahaa lähialueiden parantamiseen. Ilmeisesti klikkauksia tulee enemmän erimielisyyksiä korostavilla uutisilla, joten uutisoinnin focus näyttää kannattavan pitää niissä.

Rimanalitus oli ”uutinen”, jossa vertailtiin vaalikonevastauksia ja valtuuston tekemää palkkiouudistusta toisiinsa. Vaalikoneessa kysyttiin, että onko ehdokas valmis alentamaan palkkiota, kun tehtäviä siirtyy maakunnille.

Vastaukseni vaalikoneessa:  Jokseenkin samaa mieltä palkkioiden alentamisesta. (Perustelu: Alennus on perusteltu, mikäli valtuutettujen työmäärä aidosti vähenee. Toivoisin, että valtuutettujen sote-asioista vapautuva työaika käytettäisiin koulutuksen, hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseen).

Hallintosääntö tehtiin tähän aikaan, ei maakuntahallinnon jälkeiseen aikaan. Siksi vertailu on journalistisesti arvotonta.

Omat perusteluni

Kerroin valtuuston kokouksessa omat perusteluni sille, että miksi hallintosääntö ml. palkkioiden tarkastaminen tuli hyväksyä.

  1. Edellinen valtuusto oli jättänyt lähestyvien kuntavaalien vuoksi päätöksen tekemättä. Jo silloin todettiin, että palkkiot olivat jääneet verrokkikuntiin nähden jälkeen, ja päätettiin siirtää päätöksen teko seuraavalle valtuustolle. Tämä oli mielestäni virhe. Olen painottanut politiikan jatkuvuuden puutteen olevan sen yksi pahimmista akilleenkantapäistä. Juuri se, ettei Kouvolassa ole kyetty tekemään päätöksiä on ollut sen yksi isoimmista ongelmista.
  2. Kouvolan palkkiotaso oli tilastojen mukaan (21 kunnan vertailu) jäänyt selvästi jälkeen. Nyt päätetty korotus korjasi palkkiot keskimääräiselle tasolle.
  3. Maakuntauudistuksen taakse piiloutuminen ei kannata. Itse olen epäillyt maakuntauudistuksen onnistumista, enkä tässäkään asiassa voinut antaa sille minkäänlaista painoarvoa. Mikäli maakuntauudistus joskus tulee, niin silloin asiaan tietenkin palataan, koska tilanne vaatii koko hallinnon uudistamista. En kuitenkaan usko, että valtuutettujen työ tulee uudistuksen jälkeen vähenemään, vaan työ tulee suuntautumaan aikaisempaa enemmän sivistyksen- ja elinvoiman kehittämisen, sekä toivottavasti näiden lisäksi ympäristönsuojeluun liittyviin asioihin.

Palkkioiden tarkistuksen suorat vaikutukset minuun

Kokouspalkkion nosto 120:stä eurosta 140:een euroon vaikuttaa nettona palkkiooni noin 8 euroa yhtä kokousta kohden. Palkkiostani menee ensin tulovero lisäprosentilla, jonka jälkeen siitä vähennetään puoluevero. Lisäksi vuosipalkkioni korotettiin samalle tasolle kaupunginhallituksen varapuheenjohtajien kanssa. Tämä korotus tarkoittaa minulle noin 140:n euron lisäystä nettona vuodessa. Tarkoitukseni ei ole väheksyä rahan arvoa sinänsä, mutta suhteutettuna omiin tuloihini korotus on marginaalinen. Jollekin pienituloiselle (esim. opiskelija) luottamushenkilölle korotus saattaa kuitenkin olla hyvinkin tärkeä. Yksittäisen henkilön vaikutuksia tärkeämpää on kuitenkin kokonaisuus, jossa kaikki palkkiot haluttiin korjata valtion keskimääräiselle tasolle. On tärkeää, ettei politiikasta tule vain hyväosaisten ja eläkeläisten temmellyskenttä.

Järjestelmän ”vanki”

Olen blogissani pohtinut politiikan olevan renesanssin tarpeessa.

https://huhtalajuha.wordpress.com/2018/01/04/onko-politiikka-renesanssin-tarpeessa/

Tilanne, jossa luottamushenkilö joutuu olemaan omien etujensa ajaja on mielestäni ongelmallinen. Laki määrittää tämän tilanteen, jossa kaupunginvaltuusto on itse vastuussa omista palkkioistaan, samoin eduskunta omistaan, eikä kukaan muu ei voi luottamushenkilöiden palkkoihin vaikuttaa. Luottamushenkilöillä ei ole etujärjestöä tai liittoa, joka neuvottelisi palkkiot heidän puolestaan, kuten työmarkkinoilla yleensä.

Olen pohtinut ratkaisua asiaan, ja ymmärtänyt, ettei helppoa ratkaisua ole olemassa. Mikä on se toimielin, joka riippumattomana voi arvioida politikkojen palkkiotasoa? Nykyinen järjestelmä, jossa virkamies virkavastuulla esittelee muutokset palkkioihin on lähellä ideaalia, mutta se että poliitikot joutuvat itse nämä päätökset hyväksymään, on vähintäänkin kiusallista. Mielestäni kun keskustelu palkkioista, ja esimerkiksi kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä käy kiivaana, niin olisi tärkeää keksiä tähän ratkaisu. Se, että tässäkin tapauksessa poliitikot käyttivät useita kuukausia palkkioihinsa liittyen on pois paljon tärkeämmistä asioista. Siksi haastankin kaikki miettimän keinoja, joilla tästä ongelmasta päästään.

Yksi korjausliike on se, ettei palkkioita tulisi tarkastaa kymmenen vuoden välein, vaan palkkiot tulisi tarkastaa vuosittain indeksien mukaisesti.

Edunvalvonta on kaupungin yksi tärkeimmistä asioista

Kaupunkien pudotuspeli on kovaa. Osa kaupungeista, Kouvola mukaan lukien kärsii muuttotappiosta toisten kuntien asukasmäärien kasvaessa. Tähän haasteeseen kaupungin laadukas edunvalvonta on tärkeää. Sen tarkoituksena on saada Kouvolaan työpaikkoja, opintomahdollisuuksia ja kaupungin elinvoimaa ”boostavaa” yritystoimintaa. Tämä on mielestäni hyvinvoinnin turvaamisen lisäksi yksi kaupunkimme tärkeimmistä tehtävistä.

Suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta

Puheenjohtajien osa-aikaisuus mahdollistaa aikaisempaa tehokkaamman ja suunnitelmallisemman edunvalvonnan. Aikaisemmin tehtävän hoito on ollut pirstaleista. Kun työ voidaan ennalta suunnitella tarkemmin, on lopputulos varmasti parempi. Minä uskon aidosti, että osa-aikaisuus tehostaa kaupungin edunvalvontaa, ja tähän suhteutettuna sen aiheuttamat kulut ovat marginaaliset. Ei ole myöskään yleisesti tiedossa, että vanhalla järjestelmällä puheenjohtajat ovat voineet laskuttaa kaupunkia 32€/ tunti ansionmenetyksistään. Tämä on tarkoittanut sitä, että mikäli luottamushenkilö on tehtävänsä vuoksi poissa töistä, kuten tavallista, maksaa kaupunki joko työntekijälle tai työnantajalle ansionmenetyskorvausta. Kun uudessa järjestelmässä puheenjohtaja hoitaa luottamustehtävää tuntiperusteisena, jää ansiomenetyskorvaukset maksamatta. Tästä saadaan vuositasolla merkittäviä säästöjä. Mikäli jokaisesta noin 70 osa-aikaisen työsopimuksen tunnista jää maksimi ansiomenetyskorvaus maksamatta, syntyy säästöä 2240 euroa kuukaudessa. Lisäksi säästöä syntyy, kun kaikki erilliskorvaukset jäävät osa-aikaisesti puheenjohtajan tehtävää hoitavalta pois. Matematiikka ei tietenkään ole näin yksinkertaista, mutta ei myöskään niin yksinkertaista mitä lehtien palstoilla on väitetty.

Ei sieltä mistä aita on matalin

Minun olisi varmasti ollut helpompi vastustaa palkkiomuutoksia. Olen kuitenkin tullut tekemään myös vaikeita päätöksiä. Eikä tämä päätös ollut edes vaikea. Meillä Vihreissä päätökset perustellaan aina tutkitulla tiedolla, faktoilla. Tässä tapauksessa kaikki tilastot tukivat päätöksen tekoa. Aion jatkaa samalla linjalla miettimättä liikaa sitä, miltä asiat näyttävät. Käytän kaikkea sitä tietoa ja taitoa mitä minulla on käytössä, ja perustan ratkaisuni niihin. En ole median, tai poliittisten ”vastustajien” painostettavissa, vaan teen kaikki ratkaisut aina itse, toki ihmisiä kuunnellen ja kompromisseihin pyrkien.

Kohti tärkeitä asioita

Olen onnellinen, että tämä asia on nyt pois päiväjärjestyksestä. Edessä on paljon merkittävämpiä asioita ja asiakokonaisuuksia. Perusopetuksen uudistaminen, maksuton joukkoliikenne, subjektiivinen päivähoito-oikeus – näin muutamia mainitakseni. Näiden asioiden kimppuun lähden suurella innolla, ja sydämellä.

-Juha Huhtala-

Henkinen hyvinvointi

Elän kiireistä elämää. Yrittäjänä toimiminen, lukuisat luottamustehtävät, sekä harrastukset täyttävät viikkoni tehokkaasti, eikä vapaa-aikaa jää paljon. Jossain vaiheessa, noin vuosi sitten tajusin, ettei kynttilää voi polttaa molemmista päistä. Silloin tein elämässäni muutamia jälkeenpäin merkittäviä, hyviä valintoja.

Meditointi

Meditoinnista on tullut tärkeä osa arkeani. Se pakottaa minut pysähtymään arjen hektisessä pyörityksessä. Usein ilta on parasta aikaa meditoinnille, mutta sitä voi tehdä myös muina aikoina. Itse harjoitan sekä ohjattuja meditaatioita, että omatoimisia meditointihetkiä. Joskus saatan tehdä sen ennen kokousta pysäköidyssä autossa istuen. Viisikin minuuttia riittää tyhjentämään ajatukseni kaikesta ylimääräisestä ja suuntaamaan keskittymiseni tulevaan. Olen myös osallistunut ryhmämeditaatioihin joissa tunnen selittämätöntä keskittynyttä energiaa, joka helpottaa omankin mielen rauhoittamista. Tähän asti hienoin kokemus oli äiti Amman vierailu Suomessa. Siellä tapahtuneessa joukkomeditaatiossa oli arviolta tuhat ihmistä. Yleisin mantra ”Om” sai tuolla suurella joukolla uudet mittasuhteet.

Keskittymistäni on helpottanut erilaisten kivet, joita pidän meditoinnin aikana käsissäni. Suosikkejani ovat jaspis, ametisti, fluoriitti, karneoli ja obsidiaani.

Ylhäällä vasemmalla karneoli. Oikealla päälimmäisenä ametisti, ja alempana fluoriitti. Alin kuva on obsidiaanista.”

Jooga

Jooga on minulle uusi harrastus. Se on fyysisen ja henkisen harjoittelun mielekäs kombinaatio. Jooga on helpottanut minua tutustumaan omaan vartalooni, sen liikkeeseen, rajoihin ja mahdollisuuksiin. Mielen ja kehon yhteyteni on parantunut. Muistan voimaharjoittelusta termin muscle-mind connection. Joogassa on kyse samasta asiasta. Fyysisen ja henkisen kehon yhdentyminen on lisännyt keskittymiskykyäni sekä yleistä hyvinvointiani. Itse olen mieltynyt erityisesti Yin-joogaan, jossa tehtävät pitkäkestoiset venytykset sopivat jäykälle kropalleni.

Luonto

Minusta tuntuu, että ihminen on kadottamassa suhdettaan luontoon. Tähän viittaa esimerkiksi nykyinen metsäteollisuus, ja etenkin metsähakkuiden radikaali lisääminen. Metsät nähdään vain rahaa tuottavana massana. Ajatellaan, että luonto on meitä ihmisiä varten. Eihän asia näin ole. Me ihmiset olemme osa luontoa ja ajattelen että meidän tulee kohdella sitä rakkaudella ja kunnioittaen.

Tykkään käydä metsässä kävelemässä. Metsässä vallitsee sellainen rauha, jota rakennetulla alueella on vaikea kokea. Metsässä voi huomata ilman olevan raikkaampaa, ja korviin voi kantautua mielenkiintoisia ääniä. Metsässä oleskelulla on henkistä hyvinvointia ja syysistä jaksamista parantava vaikutus. Erityisen rauhoittava elementti on vesi. Puroa tai jokea katsellessa mieli lepää ja muut asiat unohtuvat. Kallioinen maasto taas tuntuu maadoittavan minua allani olevaan maaperään. Varsinkin vanhoilla puilla on mieltä rauhoittava vaikutus. Metsä on parhaimmillaan koskematon. Istutettu metsä ei saa aikaan yhtä voimakkaita myönteisiä tuntemuksia.

niivermäki

”Niivermäen luontopolku”

Näillä helpoilla keinoilla olen saanut elämääni lisää tasa-painoa. Lisäksi ei-sanan oppiminen on ollut hyödyllinen taito. Nykyisistä tehtävistäni johtuen minun toivotaan osallistuvan vaikka minkälaisiin tapahtumiin ja illanistujaisiin. Voimavarani ja käytössä oleva aika on kuitenkin rajallinen eikä yöunista ole järkevää tinkiä. Lisäksi myönteisen ajattelun opettelu on lisännyt omaa hyvinvointiani. Myönteisen ajattelun voimasta voisin kirjoittaa vaikka oman jutun.

”Lokah Samastah Sukhino Bhavantu”

Suomeksi: ”Olkoot kaikki olennot kaikkialla onnellisia ja vapaita. Edistäköön oman elämäni ajatukset ja teot onnellisuutta ja vapautta kaikille.”

-Kaakonkulman humanisti-

 

 

 

 

#kouvolatoo

Tutkimusten mukaan noin puolet naisista on kokenut seksuaalista häirintää. Hälyttävä tieto on, ettei seksuaalinen häirintä ole ainoastaan aikuisten ongelma. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan jo alakouluikäisten keskuudessa esiintyy seksuaalista häirintää.

Tehdyt toimet eivät pure

Työpaikkakiusaamisesta joutuu kärsimään noin 100 000 työntekijää joka päivä. Viimeisin työoloja käsitellyt tutkimus kertoo, ettei kiusaaminen ja häirintä työpaikoilla ole tehdyistä toimista huolimatta vähentynyt. Nyt on korkea aika miettiä, että minkälaisia, aikaisempaa tehokkaampia toimia tarvitaan, jotta kehitys saadaan käännettyä oikeaan suuntaan.

Jokainen kouvolalainen on oikeutettu turvalliseen tilaan kouluissa ja työpaikoilla. Jokaisen ihmisen tulee saada olla vapaasti oma itsensä. Käytäntöjen ja ohjeistusten tulee luoda ihmisille turvallisuuden tunnetta.

Mitta täynnä

Oma mittani näitä jatkuvasti esiin tulevia tapauksia kohtaan on täynnä. Vanhempien viestit lapsiensa koulukiusaamisesta ja töissä tapahtuvat vääryydet ovat saaneet minut pohtimaan, että mitä asioille voidaan tehdä. Syyllisten nostaminen ”kepinnokkaan” ei auta uhreja, mutta kaikki ennalta ehkäisevät toimet on otettava nopeasti käyttöön.

Näistä syistä johtuen olen tehnyt esityksen kiusaamis- ja häirintäasioiden käsittelyyn Kouvolan päätöksentekoelimissä. Toiveeni on, että me päättäjät voisimme yhdessä tehdä parhaamme sen eteen, että Kouvola tässäkin suhteessa olisi Suomen turvallisin kaupunki. Ohjeistukset tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. Kaikki häirintä ja kiusaaminen pitää tulla esille, ja jokainen tapaus tulee käsitellä asianmukaisesti. Häpeä ei koskaan saa olla uhrin, ja yhteiskunnan tulee tukea kaltoin kohdeltuja kansalaisiaan. Aika näyttää minkälaisia toimia Kouvolassa asian suhteen nähdään. Olen toiveikas.

Keskustelua tarvitaan

Tämän #metoo kampanjan aikana joitain ihmisiä selvästi häiritsee epätietoisuus ja epävarmuus omasta käytöksestään. Jokaisen tulee ymmärtää, etteivät arkinen flirtti tai ystävällisyys ole häirintää. Kyse on aina subjektiivisesta kokemuksesta. Tuttujen ihmisten kanssa on helpompi toimia, mutta tuntemattomien kanssa kannattaa noudattaa hienovaraisuutta. Koskaan ei voi tietää miten yksilö asioihin reagoi.

Kaikkien näiden epäselvyyksien välttämiseksi, joista ääritapauksessa ”setämiehet” kyselevät Twitterissä, että uskaltaako naista katsoa enää silmiin, tarvitaan edelleen yhteiskunnallista keskustelua. Meidän tulee tässä ajassa luoda sellainen ympäristö, jossa ihmisten on helppo ja turvallinen toimia.

Aika muuttuu – hyvä niin.

-Kaakonkulman humanisti-

 

Onko politiikka renesanssin tarpeessa?

Kun seuraa valtakunnan politiikkaa, tulee väistämättä mieleen kysymys, että palveleeko vanha järjestelmä enää nykyaikaa. Maailma nopeutuu hurjaa vauhtia, mutta päätöksenteko on byrokratiasta johtuen yhtä hidasta kuin sata vuotta sitten. Kehitys ja hyvät ideat tyssäävät usein poliittisiin ristiriitoihin. Olen miettinyt, että onko koko järjestelmä uudistettava, vai riittääkö se, että riittävän moni kokee tämän tarpeen, ja tekee muutoksen nykyisen järjestelmän sisällä?

Puoluepolitiikkaa suuren kaupungin kokoisessa valtiossa

Rekisteröityjen puolueiden suuri lukumäärä mietityttää. Nyt kartalle on tullut jälleen uusi puolue, kun Siniset rekisteröityivät puolueeksi. Olen joskus miettinyt, että tarvitaanko näin pienessä valtiossa näin montaa puoluetta. Karsintaa ainakin voisi tehdä, mutta kuka nyt omastaan haluaisi luopua. Puolueiksi riittäisi aivan hyvin siniset, punaiset, vihreät ja agraalipuolue. Siinähän ne neljä tällä hetkellä suurinta taitaa ollakin. Politiikka on kuitenkin todella mutkikasta, ja muuttuu hitaasti, mutta muuttuu. Yksi esimerkki muutoksesta on esimerkiksi Emmanuel Macronin voitto Ranskan presidentinvaaleissa. Macron tuli presidentiksi perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelta. Samaa ”kikkaa”, joskin kankean läpinäkyvästi yrittää Sauli Niinistö pyrkiessään presidentiksi. Pesunkestävä kokoomuslainen kun ei muuksi muutu, vaikka kuinka yrittää. Kaikkea hyvää Saulille. Sauli on pärjännyt tehtävissään mielestäni hyvin.

Ennen kuntavaaleja tein kotitehtävät hyvin, ja tutustuin muiden puolueiden vaaliohjelmiin. Yllätys oli se, että useiden puolueiden kohdalla olisi ollut mahdotonta yksilöidä, että minkä puolueen ohjelmasta on kysymys, mikäli puoleen nimeä ei olisi mainittu. Samankaltaisuutta on havaittavissa kaikissa, myös omassa puolueessani. Vihreät muistetaan radikaalina ryhmänä, jonka jäsenet olivat valmiita heittäytymään metsäkoneiden eteen. Nykyisin tällainen vertaus menneisyyteen jopa ärsyttää – sillä ei ole mitään tekemistä sen viiteryhmän kanssa jossa itse toimin.

”Luonnonvaraiset viheralueet ovat tärkeitä niin ihmisen fyysisen kuin psyykkisen terveyden kannalta. Tutkimusten mukaan niillä on stressiä poistava vaikutus. Kaupungeissa sijaitseviin metsiin ja viheralueisiin kajoamisen tulee olla kaavoituksessa vasta viimeinen vaihtoehto.”

Edellä oleva teksti on leikattu Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta. Pisteet siitä.

Mikä mättää?

Se, että kaikki puolueet puhuvat esimerkiksi koulutuksesta ja ympäristöstä on erittäin tärkeä asia. Minua ei todellakaan haittaa myöskään se, että Vihreät on ottanut askeleen yleispuolueen suuntaan. Vaikka periaatteessa monestakin asiasta ollaan samaa mieltä, niin silti homma usein sakkaa, koska puoluepolitiikka. Vassarit eivät voi olla periaatteestakaan samaa mieltä kokkareiden kanssa, vaan jokaisesta asiasta etsitään aina se kohta, josta voidaan olla mahdollisimman uskottavasti eri mieltä.

Opposition tehtävä vaalikaudesta toiseen hallituskokoonpanoista riippumatta on ”haastaa” hallitusta, eli laittaa kapuloita rattaisiin, niin paljon kuin mahdollista, koska puoluepolitiikka. Eduskunnan kyselytunnit ovat usein vaivaannuttavaa katsottavaa. Kaikki puhuu, kukaan ei kuuntele ja kaikki ovat eri mieltä. Tiedän, että se on teatteria, mutta miksi? Koska puoluepolitiikka.

Kuntapolitiikassa meno on hieman helpompaa. Ei siellä tarvitse kantaa eduskunnan ristiriitojen aiheuttamaa taakkaa. Tästä hyvä esimerkki on Keskustan Helsingin kaupunginvaltuutettu Pekka Puska, joka vastoin kaikkia puoleen virallisia kantoja äänesti lääkärinä paperittomien turvapaikanhakijoiden terveyspalvelujen puolesta – ja oli vaa´an kieli asemassa. Juuri tämä on kuntapolitiikassa hienoa. Meillä Kouvolassa on puhuttu Kouvolapuolueesta. Se on ”puolue”, joka haluaa hyvällä yhteistyöllä kaupungin parasta. Minulle tämä pyrkimys puoluerajat ylittävään yhteistyöhön on erittäin tervetullut. Kaikille ”konkareille” tällainen ajatus ei välttämättä oikein istu. Ja kyllä minä sen ymmärrän. Jos on nuorisojärjestöstä alkaen kulkenut puolueen laput silmillä, voi olla vaikea katsoa asiaa boksin ulkopuolelta. Juuri tätä kuplasta ulos sukeltamista eniten kuitenkin tarvitaan. Ensimmäinen askel tähän on toisten ihmisten aito kuunteleminen ja vilpitön pyrkimys ymmärtää toisten omista eriäviä kantoja.

New generation

Politiikan uusi sukupolvi tulee tällä hetkellä kovaa, ainakin Kouvolassa. Kouvolasta tullaan saamaan eduskuntavaaleihin ehdolle todella kova uusien kasvojen kattaus. Se on mielestäni parasta mitä tälle kaupungille voi tapahtua. Itse lähden ehdolle pyytämällä ihmisiä äänestämään oman paikkakunnan ehdokasta. Jos omat toimintatapani tai naama ei miellytä, niin esimerkiksi Werningin Paula ja Hasun Jenny ovat todella hyviä vaihtoehtoja hoitamaan Kouvolan asioita eduskunnassa. Paula on jo ehdokkaaksi lupautunut, ja Jennyä toivon vilpittömästi mukaan kisaan. Se, että kouvolalaiset äänestävät Mäntyharjulta, tai Mikkelistä olevaa ehdokasta on Kouvolan edunvalvonnan kannalta harmillista.

Uskon, että tämä uusi sukupolvi koostuu niistä ihmisistä, jotka ovat kaikkein parhaiten ymmärtäneet yhteistyön merkityksen. Oma puolue on tietenkin tärkeä, mutta ei ylivertainen. Päätöksiä tulee tehdä asiat edellä kompromisseihin kyeten.

Kouvola nousuun, hyvällä tahdolla.

-Juha-