Aurinko paistaa risukasaankin..

..mutta lämmittää liikaa – kiitos lajin nimeltä ihminen

Uutisia lukiessa ei voi olla huomaamatta, että elämme vaikeita aikoja. Tässä kirjoituksessa otan kantaa näihin teemoihin. Näitä teemoja käsiteltiin, kun kutsuin ideologisen sielunkumppanini puolueemme varapuheenjohtajan, kansanedustaja Touko Aallon vierailulle Kouvolaan.
12309203_10153457689097885_789361469_n

Turvapaikanhakijat

Maailmaa ravistelee todella vakava pakoilaiskriisi. Tästä jo verrattain pitkään jatkuneesta muuttoliikkeestä Suomi on vasta tänä vuonna saanut ensikosketuksensa. Ilmiö on vakava etenkin henkeään pakeneville ihmisille, mutta myös valtioille, jotka joutuvat huolehtimaan huomattavasti totuttua suuremmasta määrästä ihmisiä.
childrens

Taakanjako

Suomi kuuluu Euroopan Unioniin. Itse miellän sen liittoumaksi, jonka vahvuus tulisi olla juuri tämän kaltaisten kriisien ratkaisemisessa. Olen ihmetellyt esimerkiksi Viron, Puolan ja Slovakian sitoutumattomuutta pakolaiskriisin hoitoon. Ei voi olla niin, että maat kuten Saksa ja Ruotsi ovat joutuneet kantokykynsä äärirajoille toisten valtioiden itsekkäästi ulkoistaessa itsensä kriisin hoidosta.

EU refugee politics

Itse olen ajatellut, että taakka tulisi jakaa tasapuolisesti, esimerkiksi bruttokansantuotteeseen sidotulla menettelyllä. Tähän liittyy tietysti riski siitä, että valtiot ryhtyvät pohtimaan unionista irtautumista Iso-Britannian tapaan. Pakolaiskriisin ratkaisemisen lisäksi kysymys on myös Euroopan Unionin kohtalosta.

Suomi ja turvapaikanhakijat

Suomessa turvapaikanhakija keskustelussa on negatiivinen sävy. Ilmiön postiiviset vaikutukset halutaan haudata kriitiikin alle. Suomi on ollut ihmeissään turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä. Suuresta määrästä puhuttaessa kannattaa hieman suhteellistaa asioita. Ruotsiin on viime vuosina muuttanut noin 100 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Vuonna 2014 tarkka luku oli 126 966 ihmistä.

Minulta on kysytty, että kuinka paljon Suomi pystyy ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Tarkkaa lukumäärää minulla ei ole esittää, sillä laskutoimitus on erittäin vaikea ja monimutkainen. Toiveeni on, että jokainen maahantulija saataisiin kotoutettua yhteiskuntaan. Tärkeä on myös kysymys siitä, että mikä on elämän hinta? Mielestäni sitä ei voida määrittää.

Tärkeämpää kuin pohtia sitä, missä kulkee kantokyvyn äärirajat, on kehittää järjestelmää. Miten?

Tässä vain muutamia tärkeitä tekijöitä:
– Turvapaikkahakemuksen käsittelyajan lyhentäminen 6kk -> alle 3kk
– Työntekomahdollisuus ASAP!
– Turvapaikanhakijoiden ammattitaidon seulonta ja parempi hyödyntäminen
– Humanitäärinen viisumi
– Turvalliset muuttoreitit
– Tuki kohdemaihin (kehitysapu)
– Rauhanneuvottelut

Haluaisin itse mieltää kotouttamisen investoinniksi. Kun työikäinen ihminen saapuu Suomeen, ja kun häneen käytetään sen verran resursseja, että hän työllistyy, ei kyseessä ole kuluerä, vaan investointi. Tulee myös muistaa, että turvapaikanhakijoiden joukossa on korkeasti koulutettua henkilöstöä, joiden englanninkielentaito on kiitettävällä tasolla. Nämä omien alojensa erityisosaajat tulisi nopealla aikataululla saada seulottua, ja toimimaan omalla erityisalallaan. Näiden esimerkiksi Damaskoksen ja Bagdadin yliopistoissa opiskelleiden henkilöiden koulutus ei ole maksaneet Suomelle mitään, jolloin näiden ihmisten työllistyessä kaikki (yksilö – yritys – valtio) voittavat

Mikä ja mihin meillä on oikeus

Pohdittaessa omia oikeuksiamme, on se helpompaa kauhukuvia maalaamalla. Nämä kauhukuvat eivät ole fiktiivisiä, vaan todellisia, mikäli ihmiskunta ei riittävän ajoissa toimi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Maailmaa uhkaa vesikriisi. Tällä hetkellä ilman puhdasta vettä elää noin 1,1 miljardia ihmistä. On ennustettu että vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maailman väestöstä tulee kärsimään vesipulasta. Suuri kysymys on: Mitä tapahtuu kun ihmisiltä loppuu vesi ja ihmisten ennen näkemättömän suuri muuttoliike pohjoiseen alkaa?

vesipula

Kun väistämättäkin puhutaan satojen miljoonien ihmisten liikkeestä, ollaan perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä.
– Mikä on meidän oikeutemme tähän alueeseen, jossa on puhdasta vettä?
– Mikä on meidän oikeutemme tähän hyvinvointiin?
– Mitä tehdään niille sadoille miljoonille vesipulaa paenneille ihmisille heidän vyöryessä Eurooppaan?

refugees

Kyllä – me pystymme siihen

Peruste sille, että miksi olen lähtenyt mukaan politiikkaan on ajatus siitä, että voimme tehdä asioille jotain. Oma puolueeni Vihreät on ollut näkyvässä roolissa ilmastopolitiikassa, sekä turvapaikanhakijoihin liittyvässä keskustelussa. Minun on helppo yhtyä näihin kantoihin. Ihmiskunnan tulee käsittää se, että ilmastonmuutos on otettava vakavasti. Näin ei voi jatkua. Poliittisten päätösten teko tulee priorisoida ensisijaisesti ympäristönäkökulmaa painottaen. Ympäristöystävällisyydestä tulee tehdä kannattavaa verotuksen ja muun ohjauksen keinoin. Ympäristön turmeleminen tulee olla rikos suurelle yritykselle siinä missä yksilöllekin. Haluan, että Suomi on ympöristöasioissa maailman terävintä kärkeä. Tässä kehityksessä minä haluan olla mukana. Valitettavasti meillä on hallitus, joka tekee hävettävän huonoja ratkaisuja mm. ilmastopolitiikan saralla.
”Suomen tulisi ehdottomasti ohjata kaikki päästökauppatulot jokaista senttiä myöden ilmastorahoitukseen!”

Ei vaivuta synkkyyteen. Tule mukaan Vihreään rintamaan. Yhdessä me pystymme siihen!

Mainokset